Yleistä tietoa Villivadelman (Rubus idaeus) herkulliset, yksitellen kypsyvät marjat löytyvät Suomen etelä- ja keskiosien lehtometsistä heinäkuun aikana. Runsaskuituisina (noin 6 g/100 g) ja C-vitamiinipitoisina (30–35 mg/100 g) vadelmat tukevat ruoansulatusta ja hillitsevät tulehdusreaktioita vahvojen polyfenoliensa ansiosta. Vadelmien makeus ja pehmeä rakenne soveltuvat niin tuorekäyttöön jälkiruokien ja salaattien koristeena kuin mehuksi ja siirapiksi, ja niiden lehdet […]
Yleistä tietoa Pohjoisten suoalueiden kullankeltaiset hillat eli lakat (Rubus chamaemorus) kypsyvät elokuun alussa, ja ne poikkeavat muista marjoista poimittavuudellaan: pienet marjat nousevat juuri turvemättäiden pinnalle ja vaativat keruussa tarkkaa silmää. Lakka on C-vitamiinirikkain suomalainen marja, 170–200 mg/100 g, ja sisältää lisäksi karotenoideja, omega-rasvahappoja ja lignaaniyhdisteitä, jotka tukevat ihon ja silmien hyvinvointia. Makean ja hapan arominsa
Yleistä tietoa Mustikka (Vaccinium myrtillus) on suomalaisten suosikkimarjoista ehkä tunnetuin “supermarja”, joka kypsyy heinäkuun alusta elokuun loppuun niin kuivilla kangasalueilla kuin kosteissa lehtometsissäkin. Näissä vähärasvaisissa ja vähäkalorisissa (noin 57 kcal/100 g) marjoissa on runsaasti antosyaaneja—peräti 25 mg jokaista satagrammaa kohden—sekä kivennäisaineita, kuten mangaania ja rautaa. Antosyaanit tunnetaan silmänpohjan verisuonien suojaamisesta ja näkökyvyn tukemisesta, ja mustikka-aromi
Yleistä tietoa Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on yksi Suomen tärkeimmistä metsänantimista niin ravintoarvojensa kuin perinteisen käytönkin vuoksi. Yhden sadonkorjuukauden aikana, elokuun puolivälistä lokakuuhun, nämä happamat marjat kerätään kuivahkoilta kangasmetsiltä ja tunturikoivikoista, ja niiden luonnollinen sokerisisältö on 5–7 %. Puolukka sisältää jopa 300–600 mg C-vitamiinia sadassa grammassa marjoja, ja sen flavonoidit tukevat tulehdusvastaisia mekanismeja kehossa sekä edistävät
Yleistä tietoa Rannikkoalueiden hiekkarannoilla elokuun lopusta syyskuulle kypsyvät oranssit tyrnimarjat (Hippophae rhamnoides) ovat todellinen ravintopommi: ne sisältävät jopa 40 mg E-vitamiinia, suuren määrän C-vitamiinia sekä omega-3, -6 ja -7-rasvahappoja, jotka tukevat ihoa, sydän- ja verisuoniterveyttä sekä immuunijärjestelmää. Villinä kasvaessaan tyrni sitoo hiekkaa juuristollaan ja vahvistaa rannikon ekosysteemiä, mutta piikikkäät oksat edellyttävät huolellista keruutekniikkaa. Keittiössä tyrni
Yleistä tietoa Loppukesästä kuivien kangasmetsien ja kalliorinteiden mustina kypsyvät variksenmarjat (Empetrum nigrum) ovat voimakkaan makuisia ja fenolirikkaita, noin 500 mg/100 g. Karotenoidit ja C-vitamiini 20 mg/100 g tekevät niistä potentiaalisen terveysvaikutteisen komponentin, mutta marjojen tiheä, sammalpohjainen kasvusto ja vaativa siivilöintitarve rajoittavat niiden laajaa keräystä. Mehuina, smoothieissa ja siirappeina käytettynä variksenmarja antaa juomiin tumman sävyn ja
Yleistä tietoa Vaikka mesimarja (Rubus arcticus) on kooltaan pieni, sen näyttävä aromi ja eteeriset öljyt tekevät siitä harvinaisen ja halutun ainesosan. Heinä–elokuussa rehevissä kuusikoissa ja kallioiden raoissa etsittäessä mesimarjan 50 mg/100 g C-vitamiinia ja flavonoideja sisältävät hedelmät nousevat villin gourmet-tuotteen asemaan, minkä vuoksi niiden hinta voi ylittää 100 € kilolta. Mesimarja tuo hillottuna ja leivonnaisiin
